Yhdyselämää
Lie Jonas Lauritz Idemil 1833-1908
Finnish
We will print you a perfectly bound paperback of your selected title and send it to you at your nominated address
Below is a summary of Yhdyselämää
Distributed Proofreaders.
YHDYSELÄMÄÄ
Jonas Lie
Suomentanut
Tekla Lampén
Ensimmäisen kerran julkaissut
Werner Söderström Osakeyhtiö 1916.
Tämä kirja on pohjoismaissa Jonas Lien kaikkein rakastetuimpia.
Rakastettu -- minä punnitsen kyllä tarkoin tämän sanan käytön ja
merkityksen. Mutta Jonas Lien teoksista ei muuta voi sanoa. Hänen
tovereitaan ihaillaan. Hän ja hänen teoksensa ovat rakastettuja. Monissa
painoksissa, joiden suuruus niin suppealla kielialueella kuin
pohjoismaiden näyttää suorastaan satumaiselta, ovat hänen romaaninsa
levinneet jok'ikisen lukevan ihmisen käsiin. Ja samalla kuin
sadattuhannet henkisesti rikastuivat niistä -- on melkein ihme, että
Jonas Lie voitti sataintuhanten sydämet, vaikka hän loi romaanin koko
muodon uudestaan, sillä tavallisesti uudestiluominen aina riistää
runoilijalta joukkojen ymmärtämyksen --, ne pysyivät tuntijoistakin
kokonaisen aikakauden korkeimpina ja rakkaimpina mestariteoksina.
Sill'aikaa kuin monet jäljittelivät häntä ja jotkut kenties
täydellistyttivätkin hänen perustamansa kuvailevan (impressionistisen)
romaanin muotoa, Jonas Lie pysyi pohjoismaisen romaanitaiteen
suurmestarina, jolla ei kilpailijaa ollut.
Sillä hän hallitsi sydämet -- sydämensä voimalla.
Totta kyllä -- hänen runoutensa puhuu siitä, mikä on likinnä pohjolan
mielenlaatua ja kaipuuta.
Hän runoili merestä, joka pohjolan lapsista on suuruuden esikuva.
Kaukaisella, myrskyn tuivertamalla merellä -- peitossa pitkän pimeyden,
jossa revontulet loimuavat ja räiskyvät --, merellä elävät,
työskentelevät ja taistelevat, sotivat ja voittavat hänen ensimmäisten
romaaniensa ihmiset. Siellä -- yössä ja synkeydessä --, talven
säälimättömien tähtien alla oli Jonas Lien mielikuvituksen paikka ja
koti, mielikuvituksen, joka oli rajoja vailla ja jonka kisatanterena oli
kaikki, missä outoa ja sadunomaista piili. Siellä, missä Jäämeri
kallioidensa välissä vaahtoaa, oli kohtalo ankara, niinkuin oli niiden
ihmisten tahto ankara, jotka kohtalon voittivat. Ja naiset olivat,
uhrautumisessaan, voimakkaat kuin miehet.
Jonas Lie voitti itselleen lukijakunnan meri-runoilulla. Vielä enemmän
hän kiinnitti mielet niillä romaaneillaan, jotka sitten seurasivat,
hänen suurimmillaan ja saavuttamattomilla: perhe-elämää kuvailevilla.
Käännyttyään pois merestä, jota hän rakasti niin palavasti, että hän,
tuo kokonaisen ihmisiän maanpaossa elänyt, rakensi synnyinmaahansa talon
voidakseen kuolla meren laulussa ja meren rannalla, yritettyään ensiksi
»Elämän orjassa» muuttaa romaani esitystä, siinä kun hän ensi kerran
paljasti myötätuntonsa, sydämensä koko maailman, hän sijoitti nyt
runoilunsa perheeseen ja teki pohjolan perhe-elämästä maailman, jonka
siihen saakka vain *luulimme* tunteneemme. Sillä vasta Jonas Lie opetti
meidät sitä todella tuntemaan. Hän *näyttää* meille perhe-elämän
maailman, jossa olimme kaiken ikämme eläneet lyhytnäköisinä ja
puolisokeina.
Siten tullakseen perhe-elämän hallitsijaksi Jonas Lien täytyi
suunnattomalla tahdonponnistuksella muodostaa oma mielikuvituksensa
uudestaan. Sitä olivat askarruttaneet -- ja juuri siinä oli hänen luovan
kuvausvoimansa alkuperäisyys -- kaikenmoiset sadunomaiset miellekuvat,
meren aava, rajaton ulappa, meren tylyys, jättiläismäisyys, omituisuus.
Tässä mielikuvituksessa olivat »Peikko» ja »Peikonväet» eläneet,
mielikuvituksessa, joka ryntäsi vuorien uumeniinkin, tunkeutui sadun
välkkyviin syvyyksiin.
*Mutta samoinkuin Jonas Lie muodosti romaanitaiteen uudestaan ja teki
sen kertovasta kuvailevaksi, samoin hän -- ja se oli vain nerolle
mahdollista -- muodosti oman mielikuvituksensa uudestaan.*
Astuessaan todellisimpaan ja pienimpään kaikista maailmoista --
perhe-elämän ja neljän seinän maailmaan --, hän kukisti oman
mielikuvitusvoimansa ja teki siitä ihmeellisen, ainoalaatuisen
arvausvoiman, joka tunki luihin ja ytimiin ja sydämen sisimpiin syihin.
Enemmänkin: hän ei arvannut, hän näki lävitse. Vanhemmat ja lapset,
miehet ja naiset, sukulaisuuden, kotiseurustelun, palvelusväen, kaikki
nuo pikku seikat, joista elon kohtalot sukeutuvat -- niiden lävitse hän
näki ja teki ne meidän silmillemme läpinäkyviksi... Ristiriidat ja
yhteeniskennän, taistelut ja sovinnon, arkipäivän hankaukset,
Back