Aliina
Kauppis-Heikki, 1862-1920
Finnish
We will print you a perfectly bound paperback of your selected title and send it to you at your nominated address
Below is a summary of Aliina
ALIINA
Kirj.
Kauppis-Heikki
WSOY, Porvoo, 1921.
ALIINALLE:
Toivon sulle Suomen nuorten
apuansa antavan,
voimia ja valistusta
kodin hyväks kantavan.
I.
Tyyntä järven pintaa pitkin juosta viillätti pieni höyrylaiva, tuoden
joukkoa kirkolta kotiin. Lumireen muotoiset lainerivit jäivät jäljelle,
levenivät ja loiskahtelivat sitten lehtoisia rantoja vasten,
peräytyivät ja loiskahtivat vielä kerran, sotkien rantaveden, jossa
pienet kalanpoikaset itseänsä kasvattelivat. Laiva vihelsi pitkän,
kimakan vihellyksen, hidastutti vauhtiansa ja pysähtyi Lahnaniemen
laituriin. Renkipojat olivat laivan kiinnitysköyttä vastaanottamassa.
Lahnaniemen isäntä, Matti Auvinen, ja pari vaimonpuolta tuli laivasta
maihin.
--Joudettaisiinko me vähän hupia ajamaan? kysyivät laiturilla olleet
rengit isännältään.
--Joutaahan nyt, sanoi Auvinen tuupaten takkinsa pielustaa
kiinnemmäksi, se kun pyrki aukenemaan.
Laiva viheltää tuikautti lyhyet hyvästinsä ja alkoi jatkaa matkaansa.
Auvinen katseli laivan menoa, kunnes laiturille jääneet vaimot olivat
menneet ulommaksi, lähti sitten nousemaan pihaan, mutta pistäytyi
kumminkin vielä rannalla olevaan verkkohuoneeseen, jonka nurkkaan kätki
jotain poveltaan. Sieltä hän käveli pihaan, jossa oli kotona emäntä ja
yksi piika. Lapset olivat menneet pellon takaa aholta marjoja
katselemaan.
--Terveisiä kirkosta, sanoi Auvinen leppoisella äänellä ja alkoi
heittää takkiansa.
--Kiitoksia paljon, vastasi emäntä.--Aikaisinpa nyt laiva joutuikin.
--Joutuihan se, kun ei tarvinnut käydä Pitkässälahdessa ja muutenkin on
näin tyyni.
--Saarnasiko siellä nyt Hovin nuori maisteri, niinkuin mennä pyhänä
arvelivat.
--Maisteri saarnasi ja kyllä siitä tulee hyvä pappi, kehui Auvinen.
--Vai hyvästi saarnasi. Mistä se olikaan tämän päivän teksti ... niin,
kun Vapahtaja opetti kansaa venheestä.
--Siitä juuri, todisti Auvinen.--Ja niistä verkoista ja kaloista. Kyllä
se puhui kerrassaan hyvästi, ei luulisi niin nuorelta mieheltä sillä
lailla lähtevän.
--Vieläköhän tuo saarnaa tänä kesänä.
--Ei tiedä.
--Olisi käytävä kuulemassa... Mutta sinullahan mahtaa olla nälkä,
huomasi emäntä.--Käy Vappu noutamassa leipää ja voita ruokahuoneesta,
minä otan keittokupin uunista.
Auvinen istui pöydän taakse.
--Nyt on niin hyvä sää, että sietää laskea verkot järveen, puheli hän
käännellessään leipäkannikkaa, jonka Vappu juuri toi.
--Väsyksissähän sinä olet nyt kirkosta tultuasi, säälitteli emäntä.--
Heittää ennen huomenna.
--Huomenna saattaa jo tuulla, enkä minä niin väsyksissä ole, kehui
Auvinen naurahdellen.
--Mihin lienevät rengitkin pistäytyneet.
--Pian minä ne viskaan tuonne niemen kupeelle vaikka Vapun kanssa.
--Kun eivät lehmät ennättäisi tulla kotiin, arveli emäntä.
Back