Lalli - Murhenäytelmä viidessä näytöksessä
Jahnsson Evald Ferdinand 1844-1895
Finnish
We will print you a perfectly bound paperback of your selected title and send it to you at your nominated address
Below is a summary of Lalli - Murhenäytelmä viidessä näytöksessä
LALLI
Murhenäytelmä viidessä näytöksessä
Kirj.
EVALD FERDINAND JAHNSSON
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1873.
Jäsenet:
HENRIK, Upsalan pispa.
ANDRAEAS, Benediktinein priori.
JOHANNES, munkki, kaniikki Upsalassa.
MAUNU, ritari, Ruotsin valloitus-armeijan päällikkö.
KITKA, kihlakunnan vanhin.
NYYRI, hänen vaimonsa.
LALLI, rikkain Suomen ylimyksistä.
KERTTU, hänen vaimonsa.
ILMARI, heidän 6:vuotias poikansa.
SORRI | talonpoikia.
TARVO |
KAARLO, Pispa Henrikin palvelia.
TAIMO, Lallin palveluksessa.
Vanha tietäjä, Kaksi lähettilästä, Töllin isäntä ja emäntä ja heidän
lapsensa, Miehiä Lallin palveluksessa, Munkkeja, Ritareita, Ruotsin
sotureita, Suomalaisia talonpoikia ja Naisia.
ENSIMÄINEN NÄYTÖS.
Ensimäinen Kohtaus.
(Näyttämö kuvaa: Kitkan talon pihaa. Vasemmalla näkyvät talon
asuinhuoneet, oikealla ja perällä synkkä metsä. Keskellä pihaa
seisoo vieretysten kaksi pitkää kuusta, joiden juurelle on rakettu
matala kivi-alttari. Alttarilla seisoo nauhoilla sidottuna oinas.)
KITKA, suuri teurastus-veitsi kädessä, on polvillansa alttarin edessä
ja katsoo hartaasti taivasta kohti. Hänen sivullansa VANHA TIETÄJÄ,
polvillaan suuren rummun edessä. SUURI JOUKKO MIEHIÄ ja NAISIA kulkee
avarassa ringissä kuusten ympäri, laulaen:
Ukko Jumala,
Hurskas Jumala,
Väkevä Luoja!
Ilman kantaja,
Lahjain antaja
Kansojen suoja!
Oi, kuule meitä Ukko!
Oi, auta meitä Ukko!
Yli-jumala,
Ukko Jumala
Vihasi heitä!
Ilman kantaja,
Lahjain antaja
Varjele meitä!
Oi, kuule meitä Ukko!
Oi, auta meitä Ukko!
KITKA (Juhlallisesti).
Nyt ompi hartauden hetki läsnä
Ja Ukon mieltä sopii tutkistella,
Jos on hän vihastansa luopunut
Ja meihin uudestansa suostunut.
Siis polvillanne häntä rukoilkaa,
(Kaikki lankeevat polvillensa.)
Hän mielen mieluisan ett' ilmoittaa
Ja että väkevänä turvanamme
Hän tahtois olla meille tuskissamme!
(Hetken äänetönnä oltuaan iskee hän teurastusveitsensä
oinaan rintaan. Oinas kaatuu vasemmalle kyljellensä.)
KITKA (Tuskistuneena).
Haa! -- -- vasemmalle!
(Hän vaipuu alttarille. Kansa osoittaa hämmästystä. Sill'aikaa
lyö Vanha tietäjä rumpua, niin että rummunnahalla oleva solki
hyppii ylös-alas.)
VANHA TIETÄJÄ (Kolkosti, herjettyään lyömästä).
Kaarneen piirihin,
Back